2.3.4 Kokonaisvastus
Ohjaajan kannalta on hyödyllistä tietää, miten lentokoneen kokonaisvastus muuttuu lentonopeuden muuttuessa. Vastus saadaan vastuskertoimesta ja kineettisestä paineesta laskemalla, mutta kukapa niitä ehtisi laskea lennon aikana. Sen vuoksi tarkastellaan jo etukäteen mistä vastus muodostuu ja miten se muuttuu eri lentotilanteissa. Kuvasta käy ilmi, että vastuksessa on kaksi osaa, joista toinen, CDO riippuu vain kohtauskulmasta ja toinen CDi riippuu kohtauskulmasta sekä sivusuhteesta. Oleellista on havainto, että indusoitu vastus vähenee lentonopeuden kasvaessa ja haitallinen vastus kasvaa. Molempien yhteenlaskettu vastus on minimissään silloin, kun ne ovat keskenään yhtä suuret. Alla oleva kuvaa vastaavat kaavat on koottu yhteen.
|
|
Näistä nouseva paraabeli Do kuvaa haitallista vastusta, joka on nolla, kun nopeus on nolla ja kasvaa nopeuden neliöön verrannollisena. Laskeva hyperbeli Di on lentonopeudesta riippuva vastus eli indusoitu vastus, joka pienenee lentonopeuden kasvaessa. Kuvassa on erotettu molemmat vastuksen osat toisistaan sekä esitetty kokonaisvastus. Erityisen huomattavaa on indusoidun vastuksen suuruus pienellä nopeudella, sillä tämä tilanne esiintyy laskussa ja lentoonlähdössä. Vastuksen yhtälöstä voimme todeta niin ikään, että koneen nostovoiman lisäys aiheuttaa indusoidun vastuksen kasvun. Nostovoima L = koneen paino silloin, kun lennetään suoraa vaakalentoa. Tilanne ei muutu kaarron tai lentoliikkeiden aikana, mikäli huomioidaan keskipakovoimista johtuvat kiihtyvyydet eli g-voimat. Samoin indusoitu vastus kasvaa lentokorkeuden kasvaessa, sillä ilman tiheys pienenee mutta haitallinen vastus sen sijaan pienenee.
Yhteenveto vastuksesta
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto haitallisen ja indusoidun vastuksen muutoksen suunnasta ja voimakkuudesta, kun olosuhteet muuttuvat. Nämä on hyvä olla osana ”perstuntumaa”, jotta osaisi reagoida oikein muutoksiin.
|
Google: Lentokone+vastus, aerodynamic drag