4.2.1 Lyhin lentoonlähtötapa

Miten lentoonlähtö olisi suoritettava, jotta saavutettaisiin lyhin mahdollinen kiitomatka? Onko syytä käyttää laippoja, ja jos on, niin kuinka paljon? Milloin on paras aloittaa ylösveto ja nokan keventä­minen? Nämä ovat yleisiä kysymyksiä, joihin ei ole tarkoitus yksiselitteisesti vastata, sillä jokaisen tulisi katsoa koneensa käsikirjasta laippa-asetukset ja suositellut nopeudet. On kuitenkin eräs seikka, johon ei käsikirjoista yleensä löydy tarkkaa vastausta eli minkä verran on vedettävä sauvasta missäkin kohtaa lähtökiidon aikana?  Tähän on tarkka vastaus, mutta sitä ennen tarkastellaan edellä olevan kuvan avulla lentoonlähdössä vaikuttavia voimia, jotka muuttuvat maakiidon aikana. Maakiidon pituus voi vaihdella melkoisesti ohjaustekniikasta riippuen. Kyse on siitä, missä vaiheessa kannattaa kevittää konetta korkeusohjaimella ja minkä verran ja missä vaiheessa laippoja tulisi käyttää. Ideaali nostovoimakertoimen arvo maakiidon aikana on esitetty seuraavassa taulukossa. Kaava esittää nostovoimakertoimen arvon, jota tulisi käyttää maakiidon aikana. Taulukossa on esitetty ohjeellisia kitkakertoimien arvoja eri tilanteisiin. Oleellisin sanoma liittyy kiitoradan kitkakertoimeen. Kestopäällysteisellä kiitoradalla kone rullaa kevyesti ja annetaan sen rullata, kunnes nopeus riittää irtoamiseen. Pehmeällä kiitoradalla, jonka vastus on suuri, kannattaa käyttää siiven nostovoimaa hyväksi, jos se vähentää rullausvastusta. Tavoitteena on löytää kokonaisvastuksen minimi, jotta kiihtyvyys olisi mahdollisimman suuri. Tähän liittyy myös oikea aikainen ja tilanteeseen sopiva laskusiivekkeiden käyttö.

Taulukko: CL on nostovoimakerroin,  joka antaa lyhimmän maakiidon erilaisissa kenttäolosuhteissa.

Taulukko: Kone saavuttaa tämän CL :n arvon kevyellä vedolla. Mikäli lentoonlähtö tapahtuisi pehmeältä savikentältä, jonka kitkakerroin on 0,3 tarvittava nostovoimakerroin olisi 2,28, mihin kone ei kykene. Tällöin on avattava laippoja ja käytettävä niitä sekä korkeusperäsintä koneen keventämiseen niin paljon kuin mahdollista. Laskusiivekkeitä käytettäessä on valittava sellainen asetus, joka keventää konetta mutta ei aiheuta suurta vastuksen kasvua. Oikean tekniikan oppii harjoittelemalla ja kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, jotta tosipaikan tullen osaisi toimia oikein.

Yhteenveto lentoonlähtömatkaan vaikuttavista tekijöistä:

PEHMEÄLTÄ KIITORADALTA LÄHDETTÄESSÄ ON KORKEUSPERÄSIMEN JA LASKU­SIIVEKKEIDEN AVULLA KEVENNETTÄVÄ KONETTA NIIN PALJON KUIN MAHDOLLISTA.

Taulukko: Maakiidon pituuteen lentoon lähdettäessä vaikuttavat tekijät.

Kitkakertoimen vaikutus maakiidon pituuteen vähän tarkemmin

Kitkakertoimen ja kokonaisvastuksen vaikutus käy ilmi seuraavasta kaavasta, jossa esitetään lentoonlähtömatka riippuvaisena työntövoimasta ja kokonaisvastuksesta.

Havaitaan heti, että jos työntövoima, T on yhtä suuri kuin vastus, D niin saavutetaan äärettömän pitkä lähtömatka eli kone ei nouse. Samalla havaitaan, että vastuksen muuttuessa vain hieman, muutoksen vaikutus on sitä suurempi mitä pienempi on työntövoiman ja vastuksen erotus. Tämä on syytä pitää mielessä ennen lentoonlähtöä, jottei asia palautuisi mieleen koneen vaurioita katsellessa.

Esimerkki:

Taulukko: Maakiidon, Sr pituuden riippuvuus työntövoiman ylijäämästä.