4.4.1 Pituusvakavuus
Pituusvakavuudella tarkoitetaan koneen vakavuutta korkeusperäsimen vaikutustasossa eli x, z-tasossa. Koneen käyttäytyminen sen jälkeen, kun puuska on nostanut nokan ylös, osoittaa koneen pituusvakavuuden. Mikäli kone palaa nopeasti tasaiseen lentoon, niin se on vakaa, mutta mikäli se jää koukkimaan pitkäksi ajaksi, se ei ole vakaa. Erikoisesti mittarilento-olosuhteissa on tärkeää, että kone on vakaa, sillä ohjaajan huomio on kiinnittynyt ennen kaikkea oikean reitin ja korkeuden säilyttämiseen eikä häneltä välttämättä liikene tarkkaavaisuutta koneen heikon vakavuuden korjaamiseen, Epävakaista koneista ohjaajat usein sanovat "On kuin istuisi munan päällä". On selvää, että jatkuva liika valppaus rasittaa ja aiheuttaa vaaraa lentoturvallisuudelle. Äärimmäisenä tapauksena on tietysti se, että kone on suorastaan epävakaa, jolloin lentäminen on ehdottomasti vaarallista sekä määräysten vastaista. Huolimaton kuormaus eli takapainoisuus on yleisin syy epävakauteen. Seuraavassa tarkastelemme lähemmin koneen pituusvakavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Palautetaan ensin mieleen koneen momenttikerroin
CM = M / (q S c ), jossa q = kineettinen paine, S = siiven pinta-ala ja c = siiven keskileveys.
M = koneen massakeskipisteeseen vaikuttavien momenttien summa eli siipi, runko ja peräsin yhdessä.
CM = momenttikerroin y-akselin suhteen
Jos CM tai M on positiivinen, niin nokka nousee ja päinvastoin. Momenttikerroin on 0 silloin, kun kone on tasapainotilassa (lentää suoraan). Lentonopeus tai nostovoimakerroin muuttavat momenttikerrointa. Seuraavassa kuvassa on pystyakselilla momenttikerroin ja vaaka-akselilla nostovoimakerroin.
|
|