3.3 Puuskakuormitukset ja Vn-diagrammi

Puuskaisella säällä koneen lento on heittelehtivää, kone nousee ja laskee satunnaisesti ja ohjaussuunta heiluu puolelta toisella. Seuraavassa tarkastelemme puuskan vaikutusta koneeseen. Koska nostovoiman suuruus määräytyy kohtauskulman suuruudesta, niin pääsemme hyvään alkuun tarkastelemalla puuskan vaikutusta kohtauskulmaan. Voimme nimittäin vetää sen johtopäätöksen, että ensisijaisesti nousevat tai laskevat virtaukset häiritsevät korkeusohjaustamme. Kuvassa näytetään, miten puuskan nopeus muuttaa kohtauskulmaa. Puuskan nopeusvektori lasketaan yhteen ilman nopeus­vektorin kanssa, jolloin saadaan kolmio, jonka terävä kulma ilmaisee kohtauskulman muutoksen.

Kuva. Ylös päin suuntautuvan puuskan w vaikutuksesta kohtauskulma kasvaa. Esimerkiksi, jos lentonopeus on 50 m/s ja tintti 5 m/s, niin kohtauskulman muutos on 5,7 astetta, mikä lisää nostovoimaa melkoisen paljon.

Ainoastaan lentorataa vastaan kohtisuora puuskakomponentti, w vaikuttaa kohtauskulmaan ja muuttaa sitä kautta nostovoimaa, mikä aiheuttaa koneen heittelehtimistä puuskien vaikutuksesta. Kuvassa on pystypuuskan aiheuttama kohtauskulman lisäys. Vaakasuoran puuskan vaikutus jää pieneksi, koska lentonopeus on yleensä monta kertaa suurempi kuin puuska ja vaikutus riippuus siitä, paljonko puuska muuttaa hetkellistä ilmanopeutta.