3.2.3 Voimat kaartolennossa
Kaarron aikana koneeseen vaikuttaa keskipakovoima, joka ajaa konetta pois kaarron keskipisteestä. Jotta kaarto tapahtuisi puhtaana ”kuula keskellä”, on konetta kallistettava juuri sen verran, että kallistus kumoaa painovoiman ja keskipakovoiman. Kallistuksen voimakkuus puolestaan määrää vedon voimakkuuden eli kaartosäteen. Kuva 65 kaartolennossa vaikuttavista voimista esittää, miten keskipakovoima ja painovoima yhdessä vaikuttavat samalla tavoin kuin syöksystä oikaistaessa.
|
Tarvittava tehonlisäys, jotta kaartolennossa säilytettäisiin vakiokorkeus:
Vastuksen yhteydessä todettiin, että kiihtyvyysmonikerran kasvaessa indusoitu vastus kasvoi. Tämä vaikuttaa tietysti koneen kokonaisvastusta kasvattavasti, joten tehontarve kasvaa. Tämä on esitetty seuraavassa kuvassa, jossa on pystyakselilla esitetty vaakalennon (n=1) ja kaartolennon (n=2) vaatiman tehon riippuvuus lentonopeudesta. Moottorin antaman tehon ja vaaditun tehon käyrien leikkauspistettä vastaava nopeus on tasapainonopeus. Havaitaan, että sama tehokäyrä leikkaa eri nopeuksilla vaaditun tehon käyrät, joten kaartolennon ja suoran lennon tasapainonopeudet poikkeavat toisistaan. Mikäli nopeus halutaan säilyttää vakiona eikä lentokorkeus saa muuttua, on tehoa lisättävä käyrien välistä etäisyyttä vastaavasti. Kaartolennon vaatima tehon ja nopeuden lisäystarve riippuu kuormitusmonikerrasta. ΔV on nopeuden muutos ja ΔP tehon muutos. Tämä tarkoittaa sitä, että kaartoa aloitettaessa on lisättävä sekä vetoa että kaasua, jotta korkeus säilyisi vakiona. Siiryttäessä takaisin suoraan lentoon, on vastaavasti vähennettävä sekä vetoa että kaasua.
|
Sakkausnopeus kaartolennossa ja syöksystä oikaistaessa
Aikaisemmin sakkauksen yhteydessä todettiin, että kiihtyvyysmonikerta vaikuttaa sakkausnopeuteen. Tässä yhteydessä tyydymme esittämään taulukon, josta käy ilmi sakkausnopeuden muuttuminen kiihtyvyysmonikerran n muuttuessa. Kaartolennon kiihtyvyysmonikerran ja sakkausnopeuden riippuvuus kallistuskulmasta taulukkona sekä kuvana. Muistutettakoon vielä kerran, että g-sakkaus tapahtuu nopeammin kuin vaakalennossa ja saattaa yllättää pilotin, joka ei ole varautunut tähän. Jos sakkaus vaakalennossa tapahtuu esimerkiksi 3 sekunnissa, niin 3 g:n sakkauksessa se kestää vain yhden sekunnin ja 6 g;n sakkauksessa puoli sekunttia.
|