1.3.5 Inversio 

Inversio vallitsee silloin, kun lämmin ilmamassa on kylmän päällä. Koska kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, ei inversiokerroksen läpi tapahdu pystysuoria virtauksia. Inversiokerroksen yläpuolella virtaus on lähes kitkatonta ja tuuli voi saavuttaa melkoisia nopeuksia, vaikka maanpinnalla olisi aivan tyyntä. Inversiokerroksen alapuolella esiintyy turbulenssia ja yläpuolella vähemmän jos ollenkaan.

Selkeimmin inversiokerros on havaittavissa tyynenä talvipäivänä, jolloin piipuista nouseva savun nousu pysähtyy ja jatkaa vaakatasossa vakio korkeudella. Tilannetta on usein edeltänyt kylmä ja kirkas yö, jolloin maanpinta on jäähtynyt ulos säteilyn johdosta. Inversiokerros on yleensä muutaman metrin tai kymmenen metrin korkeudessa. Varsinkin kesäisin tällainen inversiokerros käsittää sumua, joka nousee vähitellen ylemmäksi ja hälvenee auringon lämmittäessä maanpintaa. Sumu johtuu siitä, että kylmän ilman päällä on lämmintä kosteaa ilmaa, joka jäähtyy alemman kylmän ilman johdosta, jolloin vesihöyry tiivistyy pisaroiksi ja muodostaa sumua. 

Kesällä inversio syntyy samalla tavalla ja ilmenee aamusumuna, joka nousee ja hälvenee auringon noustua ja häviää vähitellen. Inversion aiheuttama sumu voi estää näkyvyyttä esimerkiksi lentoonlähdössä tai laskussa.

Inversio voi johtua myös lämpimän rintaman virratessa kylmän päälle. Tällainen inversiokerros on varsinkin rintaman etureunassa korkealla ja rintaman edetessä kerros tulee matalammalle. Inversion voi havaita kerrokseen syntyneiden pilvien avulla. Pystyvirtaukset eli termiikit eivät juurikaan läpäise inversiokerrosta ja jos läpäisevät, niin seurauksena on usein ukkospilvi.