4.6.2 Syöksykierre ja sen oikaisu
”Ensin sauvaa ja sitten jalkaa, siitä se syöksykierre alkaa.” Vedolla kasvatetaan kohtauskulmaa kunnes siipi lähes sakkaa ja painamalla jalka pohjaan käännetään nokkaa siten, että kaarron puoleisen siiven nopeus hidastuu verrattuna ulompaan siipeen. Koska siivet olivat jo lähes sakkaustilassa, kaarron puoleinen siipi sakkaa ja kone kallistuu sakkaavan siiven puolelle ja nokka painuu jyrkästi alas ja kone on syöksykierteessä.
Vaikka syöksykierre ei enää nykyisillä koneilla muodosta samanlaista vaaraa kuin aikaisemmin, on ohjaajan opittava tunnistamaan sekä sakkaustila että harjaannuttava syöksykierteen oikaisuun niin hyvin, että sen osaa myös silloin, kun siihen on joutunut tahattomasti.
Syöksykierre eroaa normaalista kierukasta tai kierresyöksystä siinä, että siihen liittyy aina suuri kohtauskulma ja tasaantuva vajoamisnopeus. Kierukassa ja kierresyöksyssä siipi ei ole sakkaustilassa ja nopeus voi kasvaa syöksyn aikana jopa yli sallitun syöksynopeuden mutta kone on ohjattavissa eli ylinopeuden voi estää ohjaimilla mutta riski koneen rikkoutumisesta on olemassa, jos oikaisu on liian raju.
Koneen sakkausominaisuudet ja stabiliteetti hidaslennossa vaikuttavat sakkauksen alkamistapaan ja sen luonteeseen. Kuten on mainittu aikaisemmin, on edullista, että kone sakkaus alkaa siiven tyvestä mieluummin kuin siiven kärjestä, koska silloin syöksykierre ei ala vahingossa, koska sakkauksessa ei tällöin esiinny voimakasta kaatumispyrkimystä, josta syöksykierre helposti alkaisi. Nykyisin voimassa olevien määräysten mukaan rakennetun koneen on oltava hallittavissa myös hidaslennossa sekä sakkauksesta oikaistaessa. Havainnollistettaessa sakkaavan koneen käyttäytymistä, voidaan olettaa koneen kallistuvan ja kaartuvan seuraavan kuvan mukaisesti.
Syöksykierre alkaa kohtauskulman kasvusta ja toisen siiven sakkauksesta. Sakanneen siiven nostovoima putoaa, jolloin kone kaatuu sakanneen siiven puolelle, nokka painuu alas yleensä yli 45° ja samalla kone joutuu autorotaatioon eli alkaa pyöriä voimakkaasti pystyakselin ympäri. Ohjainteho heikkenee useimmiten merkittävästi, mikä vaikeuttaa oikaisua. Jos syöksykierre alkaa uudestaan syöksystä oikaistaessa eli suurella g-voimalla, uusi sakkaus on erittäin äkäinen ja johtaa helposti uuteen, vastakkaissuuntaiseen syöksykierteeseen. Tämä on syytä pitää mielessä, kun oikaisee syöksykierteestä. Sakkaus- ja syöksykierrekäyttäytyminen on konekohtaista ja siksi on opeteltava tyyppikohtaisesti sakkauskäyttäytymisen luonne sekä miten sakkaus tunnistetaan ja syöksykierre oikaistaan.
Syöksykierteessä on tyypillistä, että koneen nokka on noin 45°-70° vaakatason alapuolella ja kone on 10° - 30° kallistuneena pyörimissuuntaan. Koneen nokka saattaa myös heilahdella syöksykulman molemmin puolin. Tätä heilahtelua voi käyttää hyväksi, mikäli oikaisussa tulee vaikeuksia. Ensin kasvatetaan heilahduksen laajuutta esimerkiksi korkeusperäsintä käyttäen ja sitten poistutaan kierteestä, kun nokka on alimmassa asennossaan. Monilla koneilla syöksykierre muuttuu jatkettaessa kierukaksi muutaman kierroksen kuluttua. Ellei tässä vaiheessa suoriteta oikaisua, kone saavuttaa hyvin nopeasti liian suuria nopeuksia ja saattaa jopa vaurioitua. Syöksykierteessä koneen nopeus ei sen sijaan kasva kovin suureksi, sillä sakkaus aiheuttaa suuren vastuksen ja kone jatkaa kierrettä vakionopeudella.
Oikaisu syöksykierteestä
Syöksykierre on koneen sakkaustilasta johtuva autorotaatio, joten kone on saatava pois sakkaustilasta ennen oikaisua.
Ensimmäisenä tehtävänä on sivuluisun keskittäminen antamalla vastajalkaa, kunnes kallistusmittarin kuula on keskellä. Toiseksi työnnetään nokkaa alas kohtauskulman pienentämiseksi ja koneen saamiseksi pois sakkaustilasta. Heti kun sakkaus loppuu, niin pyöriminen hidastuu ja loppuu. Kone jää syöksyyn, josta se on varovaisella vedolla oikaistava, ettei se sakkaisi uudelleen. Vastasiivekkeen käyttö voi johtaa uuteen kierteeseen ja siksi on parempi pitää siivekkeet keskellä oikaisun aikana. Syöksykierteen hallinnan opettelu on välttämätöntä, jotta oppisi tunnistamaan kierteeseen johtavan tilanteen ja tekemään korjaavat liikkeet ennen kuin joutuu kierteeseen ja ennen kaikkea oppisi oikaisemaan syöksykierteen, mikäli siihen on joutunut.
Syökskierteen oikaisu: VASTAJALKAA - KUULA KESKELLE - TYÖNTÖ, nokka painuu, nopeus kiihtyy ja pyöriminen loppuu - RAUHALLINEN VETO ja OIKAISU.
Liian voimakas oikaisu voi aiheuttaa uuden syöksykierteen, joka alkaa vedon aiheuttamien g-voimien vaikutuksesta paljon rajummin kuin vaakalennosta alkanut ja pyörii usein vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäinen.
 |
|