4.1.5 Lentoonlähtömatka

Lentoonlähtömatka muodostuu kolmesta osasta: maakiito, ylösveto eli rotaatio ja nousu 50 jalan korkeuteen.

Kuormaus ja painopiste

Lentokoneen kuormauksessa on noudatettava koneelle sallittuja arvoja niin henkilöluvun, polttoaine­määrän kuin lastin kanssa. Esimerkiksi Utility-luokan koneen kokonaispainolle ja painopistealueelle saattaa olla rajoituksia, jotka liittyvät siihen lennetäänkö matkalentoa vai taitolentoa (utility viittaa juuri taitolentoon). Etenkin painopisteen kanssa on oltava tarkkana, koska se vaikuttaa merkittävästi koneen stabiliteettiin. 

Huomaa, että painopisteen sijainti on laskettava ennen lentoonlähtöä todellisen kuormaustilanteen mukaisesti. Lennon aikana kuluu polttoainetta ja sen vuoksi on myös tarkistettava, että lennon lopussa painopiste on edelleen sallituissa rajoissa.

Liian edessä oleva painopiste tekee koneesta hyvin vakaan, mutta pidentää lentoonlähtö- ja laskumatkaa, koska korkeusperäsimen vetovara ei välttämättä riitä kumoamaan nokkapainoa. Kannuspyöräkone voi mennä laskussa nokilleen ja nokkapyöräkoneen nokkapyörä voi ylikuormittua laskussa.

Liian takana oleva painopiste on erittäin vaarallinen, koska se tekee koneesta epävakaan eli kone alkaa koukkia ja on vaikea lentää. 

Ylikuorma puolestaan nostaa sakkausnopeutta, pidentää lentoonlähtö- ja laskumatkaa sekä rasittaa konetta enemmän, kuin mihin se on suunniteltu. (Usein todettu tilanne, kun on tutkittu tapahtunutta lento-onnettomuutta). Jos ylikuorman lisäksi painopiste ei ole oikealla alueella, on onnettomuuden riski korkealla.

Lentokoneen käsikirjassa on tarkat ohjeet koneen kuormauksesta ja painopistelaskelmista. Seuraavassa kuvassa on esimerkki Cessna 172 kuormausrajoista.

Kuva. Cessna 172 kuormausrajat. Huomaa erityisesti, että taitolennon raja-arvot ovat huomattavasti ahtaammat kuin normaali lennon. Jos esimerkiksi syöksykierre tehdään utility-luokkaa takapainoisemmalla painopisteasemalla, kierre saattaakin kehittyä lattakierteeksi, jonka oikaisu on erittäin haastava.